Limingan kirkon 200-vuotisjuhlaviikko
Limingan kirkko juhlii kunnioitettavaa 200 vuoden taivaltaan syksyllä 21.-27.9.2026! Juhlaviikko tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea historiaa, musiikkia ja kulttuuria Oulu2026- kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä. Kaikki juhlaviikon tolaisuudet ovat pääsymaksuttomia.
Liminga Church will celebrate its 200th anniversary in the autumn of 2026! Check out the festival week programme in the Oulu2026 event calendar.
Maanantai 21.9.2026 klo 18.00
Ajast’aikaan Lakeudella. Ensemble Musica Semper on liminkalaisen sellistin ja säveltäjän Harri Östermanin kokoama Oululainen projektiorkesteri. Tämä Oululaisista ammattimuusikoista koostuva kokoonpano syntyi nopeasti innostuneessa hengessä keväällä 2024 Kuusamotalossa pidettyä Kuusamon kulttuuritoimen tilaamaa konserttia varten. EMS:llä on tarkoitus jatkaa projekti kerrallaan toimivana, mahdollisesti tarvittaessa vaihtuvin kokoonpanoin, mutta aina oululaisten huippuammattilaisten voimin.
Sopraano Meeri Pulakka saa usein kiitosta tyylikkäistä, musikaalisista ja koskettavista tulkinnoistaan niin kamarimusiikin, sooloteosten kuin oopperankin parissa. Hänen monipuolinen ohjelmistonsa ulottuu barokista nykymusiikkiin. Pulakka on laulanut useiden suomalaisten orkestereiden solistina ja hänen esittämiinsä oopperarooleihin lukeutuvat mm. Kaija Saariahon Émilien nimirooli Avantin Suvisoitossa 2025, Mozartin Vitellia (La Clemenza di Tito) ja Händelin Cleopatra (Giulio Cesare) sekä Tytön rooli Riikka Talvitien Prix Italia -palkitussa radio-oopperassa Kylmän maan kuningatar. Pulakka esiintyy usein nyky- ja kamarimusiikin parissa festivaaleilla ja konserttisarjoissa, joista viimeaikaisina esimerkkeinä Tampere Biennale, Arabia kaikuu, Hietsu is Happening! ja Uuden musiikin Lokakuu -festivaali.
Meeri Pulakka on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta ja Wienin Universität für Musik und darstellende Kunst -musiikkiyliopiston oopperaluokalta. Tällä hetkellä hän tekee taiteellista väitöstutkimusta nykymusiikin laulamisesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Pulakka toimii Oulun Uuden Musiikin Lokakuu -festivaalin taiteellisena johtajana kolmivuotiskauden 2027–29. Hänen työskentelyään ovat viime aikoina tukeneet Musiikin edistämissäätiö, Taide- ja kulttuurivirasto, Suomen Kulttuurirahasto sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Konsertissa esiintyvät
Viulu: Mikko Sorri, Lasse Joamets, Heidi Ilmolahti, Johanna Korhonen, Alttoviulu: Emiliano Travasino, Helinä Nissi, Sello: Oliver Erlich, Harri Österman, Kontrabasso: Fanni Hoppari, Laulu: Meeri Pulakka
Ohjelma
Georg Philip Telemann Sonaatti A-duuri jousille (~1710-1715)
Max Reger Liebesstraum (1898)
Giacomo Puccini O mio babbino Caro (1918)
Giacomo Puccini Crisantemi (1890)
Ottorino Respighi Il Tramonto (1914)
—–
Walter Leigh Music for string orchestra (1931)
Ottorino Respighi Ancient Airs and Dances Suite No. 3 (1931)
Tiistai 22.9.2026 klo 18.00
Panhuiluin – Superuruin.
Syksyn sykähdyttävimmät sävelet soivat panhuilisti Stefan Stanciun sekä urkuri Elias Niemelän taituroidessa yhteiskonsertin Limingan kirkossa 22.9.2026 klo 18.00. Konsertissa kuullaan rakastettuja klassikoita panhuilulle ja uruille sovitettuna sekä hiteiksi nousseita hollantilaisia panhuiluteemoja.
Stefan Stanciu on monipuolinen muusikko, säveltäjä ja musiikkipedagogi, jonka pääinstrumentit ovat panhuilu ja oboe. Hän suoritti Suomessa ensimmäisenä konservatorion solistisen C-tutkinnon panhuilussa (2003) ja valmistui oboen- ja panhuilun soiton pedagogiksi (2007). Lisäksi hän on filosofian maisteri (Jyväskylän yliopisto, 2008) ja musiikin maisteri (Sibelius-Akatemia, 2014). Stanciu on julkaissut Saksassa panhuilun oppikirjan Step-By-Step-Guide (2017) ja aloittanut sävellysopinnot samana vuonna. Hänen sävellyksensä edustavat uusromantiikkaa, jossa yhdistyvät moderni ja kansanmusiikki. Hän on julkaissut 10 sooloalbumia ja esiintynyt laajasti Suomessa ja kansainvälisesti (mm. Ranska, Romania, Espanja, Itävalta, Taiwan, Singapore, Hollanti). Ohjelmisto kattaa klassisen, viihde-, elektronisen ja kansanmusiikin. Vuosina 2009–2017 Stanciu soitti oboeta ja englannintorvea Helsingin Poliisisoittokunnassa sekä opetti panhuilua Helsingin konservatoriossa ja kursseilla.
Oululainen konserttiurkuri Elias Niemelä (s.1987) on opiskellut kirkkomusiikkia ja urkujensoittoa sekä konsertoinut aktiivisesti eri puolilla Suomea. Hänen uransa merkkipaaluihin kuuluu syksyllä 2025 Musiikkitalon Rieger-uruilla Helsingissä järjestetty urkukonsertti. Niemelä tunnetaan erityisesti virtuoosisesta urkutaiteestaan ja taidokkaista sovituksistaan, jotka tuovat urkumusiikille uusia ulottuvuuksia.
Ohjelma
Gabriel Fauré Pavane Op. 50 (1887)
Rolf Lovland Song from a Secret Garden (1995) arr. S. Stanciu
Stefan Stanciu Resurrection (2026) kantaesitys
Albert Renaud Toccata Op. 108 No. 1 (1907)
Hollantilainen koraali U bent mijn Schuilplaats (1981)
James Last The Lonely Shepherd (1977) arr. S. Stanciu
Joaquín Rodrigo Concierto de Aranjuez II Adagio (1939)
Andre Knevel Toccata in g-minor (1990)
Franz Schubert Serenade (1828)
Astor Piazzolla El Mundo De Los Dos (1963)
Enya (Eithne Pádraigín Ní Bhraonáin) Athair Ar Neamh (1995)
Elias Niemelä Toccata 96, Saab Serie (2024)
S. Stanciu ja E. Niemelä: Fantasia virrestä 319
David Hicken Absolution panhuiluobligato S. Stanciu (2023)
Keskiviikko 23.9.2026 klo 18.00
Limingan seudun musiikkiopiston konsertti lapsille ja lapsiperheille
Limingan seudun musiikkiopisto on vireä ja arvostettu musiikkioppilaitos, joka tarjoaa korkeatasoista taiteen perusopetusta musiikin laajan oppimäärän mukaisesti. Oppilaitos toimii Limingan, Lumijoen, Tyrnävän ja Siikalatvan alueella, ja sen päätoimipiste sijaitsee Limingassa. Musiikkiopisto tukee noin 230 lapsen ja nuoren musiikillista kasvua innostuneen ja ammattitaitoisen opettajakunnan johdolla.
Musiikkiopiston oppilaat ja opettajat esiintyvät juhlakonsertissa, joka tuo esiin nuorten lahjakkuuden ja paikallisen musiikkikasvatuksen merkityksen osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuotta.
Ohjelma
Vittorio Monti Czardas (1904). Anna Hintsala, viulu, Laura Rahko, piano
Armas Järnefelt Berceuse (1904), Ella Ahola, piano, Helmi Korri, sello
Yann Tiersen Comptine d’un autre été: L’après-midi (2001), Viola Kajava, piano
Oskar Merikanto Valse lente Op.33 (1898), Niilo Tuovinen, piano
Arto Jakola Valssi nro 1 (2008), Johan Hintsala, kitara
Heino Kaski Taas kaukaa laulavat lauluaan op. 6 nro 2 (1906), Emilia Juntunen, laulu, Laura Rahko, piano
Selim Palmgren Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan) (1901), Topias Rantala, laulu, Laura Rahko, piano
Oskar Merikanto Soi vienosti murheeni soitto (1899), Jukka-Pekka Kolmonen, laulu, Laura Rahko, piano
Oskar Merikanto: Merellä (1891), Sirkka Rautakoski, laulu, Antti Mikkonen, piano
Johan Sebastian Bach Sheep may safely graze (1713), sov. Egon Petri, Antti Mikkonen, piano
Cesar Franck Panis Angelicus (1872), Heinituuli Holopainen, laulu, Terhi Laitinen, urut
Kuusamolainen kansanlaulu Joutsenet sov. Lauri-Kalle Kallunki Beata Kolehmainen, viulu, Tuuli-Maria Kämäräinen, viulu, Salli Autio, alttoviulu, Katri Hannula, sello, Pekka Elsilä, huilu, Laura Rahko, piano
Jean Sibelius: Andante festivo (1922), Beata Kolehmainen, viulu, Nevia Peltola, viulu, Salli Autio, alttoviulu, Helmi Korri, sello
Torstai 24.9.2026 klo 18.00
Kirkkokonsertti – Ikivihreitä sävelmiä
Marjukka Hautajärvi, mezzosopraano, Lassi Makkonen, baritoni, Laura Isola piano, Maria Vesterinen alttoviulu, Antti Mikkonen, piano.
Lassi Makkonen aloitti viulunsoiton opinnot Oulun Musiikkiopistossa seisemän vuotiaana. Hän on soittanut useissa soitinyhtyeissä. Mukana on ollut vahvasti myös kansanmusiikki ja näiden ryhmien esiintymiset ovat vieneet kotimaan lisäksi myös ulkomaille. Lauluopinnot Makkonen aloitti kaksikymmentävuotiaana Oulun konservatoriossa. Hän on toiminut yhtyeiden ja kuorojen solistina sekä soololaulajana. Ohjelmistoon on kuulunut alun alkaen myös hengellinen ja vakavampi laulullinen musiikki. Makkosen sävellyksiä, kempeleläisen sanoittajan Juhani Konolan teksteihin, on julkaistu vuonna 2010 äänitteellä Seisahda hetki. Vuonna 2019 valmistui joululevy, Kertoi ääni enkelten, Oulunsalo Ensemble laulusolisteineen, jossa Lassi on yksi laulusolisteista.
Marjukka Hautajärvi valmistui laulupedagogiksi Oulun ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2018 pääaineena klassinen laulu ja opettajanaan oopperalauluja Soile Isokoski. Lauluopinnot hän aloitti Koillis-Lapin musiikkiopistossa, jossa hän toimi myös laulunopettajana muutaman vuoden. Marjukka on ollut mukana kevyen musiikin ryhmissä ja kuoroissa sekä esiintynyt erilaisissa konserteissa. Vuonna 2017 hän oli mukana Jaakko Kuusiston satuoopperassa Prinsessa ja villijoutsenet sekä Jukka Linkolan Abrahamin pidot -oopperassa Limingassa ja Helsingin musiikkitalossa keväällä 2018. Marjukka on ollut mukana esiintymässä joulukonserteissa Limingan kirkossa vuosina 2018 ja 2019 sekä myöhemmin joululevyllä Kertoi ääni enkelten. Via Dolorosa -pääsiäisdraama esitettiin 2020 Limingan kirkossa sekä 2022 Oulun tuomiokirkossa. Marjukka lauloi esityksessä Marian roolin. Vuonna 2024 Marjukka täydensi opintojaan YAMK-tutkinnolla Metropolian ammattikorkeakoulussa. Opintojaan hän on täydentänyt mm. Brite Myhrstad, Johan Uytterschatuin ja Sirkku Wahlroos-Kaitilan mestarikursseilla.
Laura Isola on valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi vuonna 2010, pääaineenaan piano. Musiikkipedagogin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hän suoritti Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2019. Opettajinaan hänellä on ollut esimerkiksi Katariina Liimatainen ja Heini Kärkkäinen. Marjukka Hautajärven kanssa yhteystyö alkoi Sallassa vuonna 2011, jonka jälkeen he ovat konsertoineet useita kertoja Pohjois-Suomessa. Tällä hetkellä Laura toimii pianonsoiton opettajana ja säestäjänä Jokilaaksojen musiikkiopistossa.
Maria Vesterinen on rajavartija, joka on valmistunut töiden ohella musiikinohjaajaksi Oulun Konservatoriosta sekä alttoviulu- ja pianopedagogiksi Oulun ammattikorkeakoulusta. Alttoviulun soitossa häntä ovat opettaneet Johanna Leponiemi, Johanna Tuikka ja Atso Lehto. Orkesteri-, kamarimusiikki- ja opetustyöstä kokemusta on kertynyt Kemistä, Oulusta, Eestistä sekä Keski-Euroopasta. Alttoviulun opiskelu jatkuu edelleen Johanna Leponiemen huomassa. Marian ja Marjukka Hautajärven yhteistyö alkoi opiskeluaikana Oulun ammattikorkeakoulussa ja he ovat esiintyneet yhdessä esimerkiksi Sallan kirkossa vuonna 2017.
Antti Mikkonen toimii tätä nykyä Limingan seudun musiikkiopistossa pianonsoiton opettajana sekä säestäjänä. Hänellä on runsaasti kokemusta laulajien säestyksestä, joista mainittakoon tenorit Mika Nisula (hänen voittaessaan Timo Mustakallio-kilpailun 2006), Petrus Schroderus sekä baritoni Lassi Makkonen.
Ohjelma
Oskar Merikanto Omenankukat Op. 53/1 (1900-luvun alku) san. Eino Leino
Kari Tikka Armolaulu (1976) 2.kor.12: 9-10, Ef. 2: 8-9
Lassi Makkonen, laulu, Antti Mikkonen, piano
—–
Oskar Merikanto Rukous (Ave Maria) Op. 40/2 (1899) san. Nino Runeberg
Toivo Kuula Kesäyö kirkkomaalla Op. 6/1 (1907) san. V. A. Koskenniemi
Marjukka Hautajärvi, laulu, Laura Isola piano, Maria Vesterinen alttoviulu
—–
Oskar Merikanto Oi, muistatko vielä sen virren Op. 52/3 (1905) 1. säk. Eino Leino, 2-4 säk. Juho Railio
Caroline Wolla Sørlie Jeesus, sä ainoa (1907), suom. Aune Krohn
Lassi Makkonen, laulu, Antti Mikkonen, piano
—–
J. S. Bach Schafe können sicher weiden (1713)
Marjukka Hautajärvi, laulu, Laura Isola piano, Maria Vesterinen alttoviulu
—–
Taneli Kuusisto Suomalainen rukous Op. 27/2 (1939) san. Uuno Kailas
Marjukka Hautajärvi, laulu, Laura Isola piano, Maria Vesterinen alttoviulu
—–
Oskar Merikanto Oi kiitos, sa Luojani armollinen Op. 62/2
Marjukka Hautajärvi ja Lassi Makkonen, laulu, Antti Mikkonen, piano
—–
Ruotsalainen kans. säv. Mua siipeis suojaan kätke suom. J. Engström
Reino Lauanne Rukous
Albert Malotte Isä meidän (The Lord’s Prayer) (1935)
Lassi Makkonen, laulu, Antti Mikkonen, piano
—–
Tauno Pylkkänen Pastorale, Op. 21/2 (1943) san. Aino Kallas
Yrjö Kilpinen Laululle Op. 52/3 (1927) san. V. E. Törmänen
Marjukka Hautajärvi, laulu, Laura Isola piano, Maria Vesterinen alttoviulu
Perjantai 25.9.2026 klo 18.00
Lumoa on kolmen pitkän linjan musiikinharrastajan ja -ammattilaisen, Sanni Salon, Tiina Saukkoriipi-Haapalan ja Kaisa Kauppisen, muodostama a cappella -lauluyhtye, joka hurmaa kuulijansa kirkkaalla ja vivahteikkaalla soinnilla ja läsnäolevalla kontaktillaan. Jokaisen laulajan solistinen ääni ja vastuunkanto kutoutuu kirkkoakustiikassa upeaksi äänien kudelmaksi.
Yhtye on kymmenvuotisen uransa aikana laulanut laajasti ohjelmistoa aina barokista jazziin ja kansanmusiikista popiin. Limingan kirkon 200-vuotisjuhlavuoden konsertissa Lumoa syventyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aarreaittaan, virsikirjaan. Konsertti koostuu pääasiassa acapella-lauluna toteutetuista raikkaista ja rakkaista virsimelodioista niin perinteisin kuin uusin sovituksin. Illan aikana kuullaan myös kantaesitys, jonka on sovittanut oululainen muusikko Miikka Lehtoaho. Lehtoahoa kuullaan myös pianossa.
Lumoa on palkittu useissa kilpailuissa: se voitti Suomen Naiskuoroliiton yhtyelaulukilpailun vuonna 2019 ja oli ainoa suomalaisyhtye Tampereen Sävel -tapahtuman kansainvälisen yhtyelaulukilpailun akustisen sarjan finaalissa samana vuonna. Syksyllä 2024 yhtye menestyi Sing for Gold! -kuorokilpailussa Espanjassa keräten yhteensä yhdeksän kultaleimaa hengellisen musiikin ja kansanmusiikin sarjoissa.
Miikka Lehtoaho (s. 1979) on oululainen säveltäjä ja pianisti-urkuri. Hän esiintyy pianistina ja urkurina säännöllisesti laulajien, kuorojen, lauluyhtyeiden ja instrumentalistien kanssa. Hänet tunnetaan myös laajoista improvisaatiotaidoistaan. Lehtoahon sävellyksiä ja sovituksia ovat tilanneet niin seurakunnat, yksityishenkilöt kuin kuorot ja lauluyhtyeetkin. Syksyllä 2024 kantaeesitettiin Järvenpään seurakunnan tilausteoksena Suomalaisen sielun messu kahdelle solistille, kuoroille ja orkesterille. Palmusunnuntaina 2026 sai puolestaan kantaesityksensä Pyhäjärven seurakunnan tilaamaa Passio. Lauluyhtye Lumoan kanssa Lehtoaho on tehnyt hedelmällistä yhteistyötä jo useamman projektin tiimoilta.
Lumoa tilasi keväällä 2026 tätä konserttia varten Miikka Lehtoaholta kahden muun hänen yhtyeelle säveltämän virsisovituksen jatkoksi. Virreksi valikoitui Timo Alakotilan vuonna 2014 säveltämä virsi 972, Hiljaisessa siimeksessä.
Lehtoaho oli sovittanut virren jo aiemmin siskonsa toiveesta tämän nuorisokuorolle. Hän piti Anna-Maija Raittilan suomennosta maagisena ja sävel tekee tekstille oikeutta.
Virressä yhdistyy mielenkiintoisella tavalla uusi ja vanha maailma. Alkuperäisteksti Nu i tysta skuggan fången on peräisin 1600-luvulta ruotsalaisen Erik Lindschöldin kynästä. Virsikirjan lisävihkotyötä valmistellut työryhmä päätyi tilaamaan virteen kansansävelmävaikutteisen melodian Timo Alakotilalta.
Virsi on julkaistu ensimmäisen kerran nimellä Hartaan sielun yölepo. Suomentaja Raittila kuvailee virttä ”valveilla sängyssä lepäävän mietiskelyvirreksi”. Teksti on mystinen ja sen käyttämä kielikuvasto on virreksi varsin poikkeuksellinen.
Ohjelma
Eestiläinen hengellinen laulu 968b Herää sydämeni sov. Timo Leskelä
Säv. ja san. Ilona Nyman 912 Minun sydämeni on levollinen sov. Tiina Saukkoriipi-Haapala
Irlantilainen kansansävelmä 903 Silmäni aukaise sov. Dan Forrest, suom. Anna-Mari Kaskinen
Amerikkalainen/skotlantilainen sävelmä 932 Oi ihmeellistä armoa suom. säk. 1-4 Anna-Maija Raittila, säk. 5-6 Anna-Mari Kaskinen.
Ilkka Kuusisto 125 Kosketa minua, Henki san. Pia Perkiö, uus. Anna-Maija Raittila, sov. Marita Kaakinen
Ruotsalainen sävelmä 397 Kun on turva Jumalassa san. Harpunsäveliä, uud. Niilo Rauhala, sov. Pekka Kostiainen
Vuorovirsi, yhtye laulaa säk. 1, 3, 5 ja seurakunta 2, 4, 6.
Camilla Cederholm 947 Niin vähän pieni siemen kaipaa suom. Tytti Issakainen, sov. Tiina Saukkoriipi-Haapala
Keskiajalta/Saksasta 455 Luodut, te Herraa kiittäkää Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulun mukaan, suom. Anna-Maija Raittila, sov. R. V. Williams, J. Ashley Hall
Miikka Lehtoaho 574 On kaunis synnyinmaamme Toivo Kuulan virren pohjalta, san. Väinö Havas
Ruotsalainen kansankoraali I himmelen san. L. Laurinus, virsien 617 ja 618 alkuperäisteksti
Toisinto Kuortaneelta 620 Sen suven suloisuuttasan. Elias Lönnrot, Niilo Rauhala. Vuorovirsi, yhtye laulaa säkeistöt 1, 3, 9 ja seurakunta säkeistöt 2 ja 7.
Taneli Kuusisto 584 Siunaa ja varjele meitä san. Uuno Kailas. Suomalainen rukous
Oscar Ahnfelt 338 Päivä vain san. Lina Sandell-Berg, vanha suomennos, sov. Agos Papp
Kansansävelmä Skånesta Iltavirsi (Suojaavat siipes, Jeesus) san. Lina Sandell. Virren 552 melodia ja vanha suomennos sov. Tellu Turkka
Miikka Lehtoaho 972 Hiljaisessa siimeksessä Timo Alakotilan virren pohjalta. Kantaesitys, tilausteos Lumoalle suom. Anna-Maija Raittila
Sofie Lithenius Iltarukous (Levolle lasken, Luojani) Virren 563 melodia
Sunnuntai 26.9.2026 klo 18.00
Janne Sihvo ja Oulunsalo Ensemble joht. Sinikka Ala-Leppilampi, Ismo Hintsala cembalo/piano. J.S.Bach kantaatti: Ich habe genug, sekä suomalaisia liedejä pianon säestyksellä.
Janne Sihvo (s.1992) on liminkalaislähtöinen musiikkipedagogi ja oopperalaulaja. Sihvo aloitti ammatilliset lauluopintonsa OAMK:ssa vuonna 2015 Markku Liukkosen ja Maija Laurin johdolla, jonka jälkeen hän opiskeli Petteri Salomaan ja Kristjan Moisnikin oppilaana Sibelius-Akatemiassa, josta valmistui musiikin maisteriksi vuoden 2025 joulukuussa. Sihvo oli mukana vuoden 2025 Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa, jossa voitti miestensarjan 1. palkinnon.
Hän on syksystä 2022 eteenpäin työskennellyt oopperalaulajana Suomen Kansallisoopperassa, jossa on esiintynyt mm. seuraavissa rooleissa: Masetto (Mozart: Don Giovanni) ja Carlo V (Verdi: Don Carlo), sekä kaudella 2025-2026 häntä kuultiin Puccinin Toscassa Il Sagrestanona ja Fagerlundin Morgonstjärnan:ssa Ramsvikin roolissa. Kesällä 2026 hän oli kiinnitettynä Itävallassa Bregenzer Festspielen tuottamassa G. Verdin oopperassa La Traviata, jossa hän esiintyi Il Marchese d’Obignyn roolissa. Keväällä 2027 hän debytoi Collinen roolissa Suomen kansallisoopperalla Puccinin La Bohème -oopperassa.
Sinikka Ala-Leppilampi on Oulun seudulla laajasti vaikuttava viulupedagogi sekä perustamansa Oulunsalo Ensemblen taiteellinen johtaja ja konserttimestari. Viuluopintoja mm Tuomas Haapasen ja Reijo Tunkkarin johdolla sekä kapellimestariopintoja Jorma Panulan kurssilla.
Orkesterimuusikkona Sinikka Ala-Leppilampi on toiminut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa, Lapin kamariorkesterissa, Tampereen kaupunginorkesterissa, Suomalais-virolaisessa barokkiorkesterissa sekä La Tempesta -kamariorkesterissa.
Oulunsalo Ensemble ry. on ammattimuusikoista koostuva yhtye, joka toimii myös periodiluonteisesti yhtyesoitonopiskelijoita kouluttavana orkesterina Oulun seudulla. Siinä lahjakkat nuoret saavat soittaa ammattilaisten kanssa oppien niin sanotulla mestari-kisälliperiaatteella hyvää yhteismusisointia. Oulunsalo Ensemble toimii tarpeen mukaan niin kamariorkesteri-, sinfonietta- kuin pienyhtyekokoonpanoinkin. Orkesteri tekee mielellään yhteistyötä niin kotimaisten kuin ulkomaisten taiteilijoiden kanssa aina barokin ajan teoksista nykysäveltäjien kantaesityksiin, oopperaakaan unohtamatta. Oulunsalo Ensemblella ja Sinikka Ala-Leppilammella on hyvä yhteistyöhistoria Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan ja Oulun alueen muiden seurakuntien kanssa erilaisten kirkkomusiikkiteosten esityksissä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Vuodesta 2015 Oulunsalo Ensemble on toiminut Hailuodon Musiikkipäivien järjestäjänä sekä residenssiorkesterina.
Ismo Hintsala Diplomiurkuri, Diplomipianisti
Ismo Hintsala (synt.1975) on opiskellut urkujensoittoa ja pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Helsingissä vuodesta 1995. Opettajana hänellä on ollut urkujensoitossa professori Kari Jussila. Lisäksi hän on osallistunut mm. Hans Fagiuksen, Naji Hakimin, Lorenzo Ghielmin ja Michel Bouvardin urkumestarikursseille. Vuosina 2002 ja 2003 Hintsala jatkoi urkujensoiton opintojaan Pariisin Konservatoriossa (CNSM) Notre-Damen pääurkurin professori Olivier Latryn luokalla. Urkujensoiton diplomitutkinto valmistui vuonna 2003 maksimipistein.
Hintsalan pianonsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa on ollut Jussi Siirala. Pianon mestarikursseilla opettajina ovat olleet Ivari Ilja (Tallinna), Martin Hughes (Berliini), Willem Brons (Amsterdam), Jan-Marisse Huizing (Amsterdam) ja Håkan Austbo (Oslo). Pianodiplomi valmistui vuonna 2002. Hintsala on työskennellyt lehtorina Oamkissa vuodesta 2003. Ismo Hintsala toimii myös säännöllisesti vierailevana opettajana ja esiintyjänä Piteån musiikkikorkeakoulussa Ruotsissa sekä Triesten ja Materan konservatorioissa Italiassa. Lisäksi hän esiintyy urkurina Suomen lisäksi mm. Saksassa, Itävallassa, Virossa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja vuonna 2020 myös Yhdysvalloissa.
Ismo Hintsala on keskittynyt pianomusiikissa erityisesti Chopiniin, Poulenciin ja Beethoveniin, sekä uruissa ranskalaiseen romantiikkaan, Lisztiin sekä Bachiin.
Ohjelma
Johan Sebastian Bach Ich habe genug, BWV 82.
Sinikka Ala-Leppilampi, 1. viulu, Iiris Luoma, 2. viulu, Weronika Skowronska, alttoviulu, Oskari Elomaa, sello, Ari Kivelä, kontrabasso ja Eemeli Nevalainen, oboe, Janne Sihvo, laulu
Johan Sebastian Bach Orchestral Suite No. 3 in D major, BWV 1068. Joht. Sinikka Ala-Leppilampi
Heino Kaski Yö meren rannalla Op.34 No.1. Ismo Hintsala, piano
T. Pylkkänen: Pastorale – Sarjasta Kuoleman Joutsen Op.21 san. A.K. Kallas
Oskar Merikanto: Elämälle, Op.93, No.4, alkuperäisteksti E.V. Knape, suom. M. Uotinen
Toivo Kuula: Epilogi, Op.6, No.2, San. V. A. Koskenniemi
Heikki Sarvela: Laulu Limingalle, San. 1.säk. Toivo Kaitera, 2. ja 3. säk. Osvald Rahkonen, sov. Jukka Linkola. Janne Sihvo, laulu, Ismo Hintsala, piano
